Vein äskettäin ison kasan vanhoja vaatteitani kirpparille myyntiin. Jatkossa pyrin pitämään uuden vaatteen ostamisen ehtona, että kaksi vanhaa vaatetta lähtee yhtä uutta kohti. Kun tätä alan pohtia, niin en ole varma, raaskinko luopua enää kaapista löytyvistä vaatteista. Kaikki kaappiin jääneet ovat tavalla tai toisella kivoja, käyttökelpoisia, tarpeellisia. Määränkin suhteen noilla pitäisi pärjätä. En tällä hetkellä keksi mitään sellaista, minkä takia haluaisin luopua jo minulla olevista vaatteista.
Myös siskoni raivasi kaappiaan kirpparia varten. Hänen kirpparikassistaan sain valikoitua itselleni muutaman uuden vaatteen, kuten kuvan paita. Siskoni ostaa enemmän kuin minä ja havaintojen mukaan virheostoksiakin tulee. Saan siis silloin tällöin käytännössä ilmaiseksi oman kokoisiani, lähes käyttämättömiä vaatteita. Nykyään kyllä sovellan ilmaiseenkin tavaraan periaatetta, että tavaran on päästävä oikeasti käyttöönkin. En ota mitään pelkästään kaapin perällä pyörimään.
Kun nyt toisia syytetään virheostoksista, niin pieni tunnustus pitää kuitenkin tehdä. Ostin kirpparilta sovittamatta farkut, ja ne ei nyt sitten ollutkaan oikein hyvät. Löytöihin sen sijaan kuuluu pari paitaostosta, jotka voisin myöhemmin blogissa esitellä. Tosiaan en noudata mitään syvällisempää ostoslakkoa, jos jotakin aivan mahtavaa löydän kaupoilta tai kirpparilta, niin toki ostan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti